UTRAN SIIRTOLAPUUTARHAYHDISTYS R.Y.
40 VUOTTA
1981 – 2021
Utran ryhmäpuutarha-alue kaavoitettiin siirtolapuutarhaksi 1970-luvun puolivälissä. Siirtolapuutarhatoiminta alkoi Utrassa v. 1981. Tarkoitus oli silloin rakentaa 150 siirtolapuutarhatonttia käsittävä ryhmäpuutarha-alue ja kaupunki teki vuokrasopimuksen 40 henkilön kanssa. Useimmat aloittivat mökin rakentamisen vielä saman kesän aikana. Ryhmäpuutarhan käytännön toiminta vaati tontinhaltijoilta laajaa yhteistyötä. Niinpä tonttien haltijat päättivät perustaa Utran siirtolapuutarhayhdistyksen 7.4.1981 ja hakea sille jäsenyyttä Siirtolapuutarhaliitossa.
Alkuaikojen päähuomio kiinnitettiin rakentamiseen ja puutarhatoiminnan käynnistämiseen. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena oli ja on edelleen edistää ja kehittää puutarhaviljelyä vapaa-ajan harrastuksena. Ensisijaisesti yhdistys pyrkii kehittämään siirtolapuutarhaa ja jäsentensä viihtyvyyttä yhteistoiminnassa muiden toimijoiden kanssa. Siirtolapuutarha on koettu hyväksi vaihtoehdoksi perinteiselle kesämökille kesänviettopaikkana. Varsinkin monet kerrostaloissa asuvat ovat kiinnostuneet ”viherpeukalovaihtoehdosta”.
Siirtolapuutarhapalstoilla oli silloin kysyntää Joensuussa ja kaupunki ryhtyikin kunnostamaan 12 hehtaarin aluetta Kiviniemessä Pielisjoen varrella. Alueelle kaavoitettiin alkuaan 132 varsinaista puutarhapalstaa. Myöhemmin aluetta supistettiin ja nyt siellä on noin sata tonttia. Sen lisäksi ovat viljelypalstat, joiden haltijat eivät enää nykyään kuulu siirtolapuutarhayhdistykseen.
Tontit ovat 375 neliömetrin kokoisia ja mökki tuli rakentaa kolmen vuoden sisällä rakennusluvan saamisesta. Rakennuksilla on tyyppipiirustukset ja niiden pinta-ala on 30 m2, johon sisältyy parvi ja olohuone keittiönurkkauksineen sekä kuisti ja varasto. Tontin vuokra oli alkuvaiheessa 100 markan tienoilla. Nyt se on suunnilleen saman suuruinen euroissa eli nimellisvuokra on siten n. kuusinkertaistunut.
Kaupunki rakensi alueelle kunnallistekniikan ensimmäisenä toimintavuonna. Huoltorakennusta ei ollut vielä silloin, vaan se toteutui kaksi vuotta myöhemmin. Vuonna 1982 käynnistettiin kaupungin kanssa neuvottelut saunan rakentamisesta ja puistotöiden ajoituksesta. Saunan rakennustyöt käynnistyivät kesällä 1984 talkootyönä ja kaupunki varasi sitä varten avustuksen. Saunarakennusta laajennettiin v. 2001, jolloin sen yhteyteen rakennettiin kerhohuone. Toinen huoltorakennus valmistui v. 1988.
Vuonna 1981 mökkejä rakennettiin 50 kpl, 1985 niitä oli 55 kpl, 1990 65 kpl ja 2010 81 kappaletta. Alkuaikoina majat törröttivät vielä aika yksinäisinä ympäristössään, koska istutukset eivät vielä koristaneet pihoja. Viime vuosina mökkejä on rakennettu harvakseltaan ja tällä hetkellä niitä on 89 kpl. Melkein kaikki tontit on jo rakennettu, mutta joitakin on vielä vapaana. Muutamia mökkejä tulee vuosittain myyntiin, mutta vapautuvat mökit löytävät yleensä varsin pian uudet omistajat. Kysyntää puutarhapalstoille siis on.
Talkootyöllä on jatkuvasti ollut tärkeä asema yhdistyksen toiminnassa. Niinpä joka kesä on edelleen kerran kuukaudessa jäsenistölle tarkoitettu talkoopäivä. Talkoissa on mm. tehty saunapuita, siistitty viheralueita ja huoltorakennuksia, kunnostettu käytäviä, pesty sauna ja maalattu saunarakennus useampaankin kertaan ym.
Jäsenten yhteistoimintaa on ylläpidetty myös siten, että tietyt tapahtumat toistuvat lähes vuosittain. On järjestetty juhannuksen kokkojuhla, äitienpäiväkahvit, taimimyyjäiset, kirpputoreja, elonkorjuujuhlia ja avoimien ovien päiviä sekä nuotioiltoja. Keskinäisiä vierailuja on ollut Linnunlahden siirtolapuutarhayhdistyksen kanssa. Vierailuja on tehty myös muihin siirtolapuutarhoihin mm. Kuopioon ja Linköpingiin Ruotsiin. Myös retket eri kohteisiin ovat kuuluneet ohjelmaan. Pikkujoulujakin on järjestetty joinakin vuosina Linnunlahden siirtolapuutarhayhdistyksen kanssa. Koulutusta ja informaatiota on järjestetty mm. viljelystä, kompostoinnista ja kasvien tuholaistorjunnasta. Myös järjestötoiminnan koulutukseen on jäseniä osallistunut.
Ongelmia aiheutti aikanaan huoltorakennusten puute ja vesiongelma tonteilla, sillä sateisina kesinä vesi saattoi seistä tonteilla. Vesiongelman ovat ratkaisseet kaupungin tekemät ojitukset ja sadevesiputkien asennukset. Jonkinasteisia ongelmia ovat aiheuttaneet myös jänikset ja myyrät sekä viime vuosina jotkin puutarhaan päässeet vieraslajit.
Merkittäviä toimenpiteitä 2010-luvulla
Vuonna 2011 yhdistyksen saunalle jouduttiin hankkimaan uuden jätevesilain
velvoittamana jätevesikaivo ja -pumppu. Hankinta liittyi takkatuvan laajennukseen ja sen kustannus oli n. 12.500 euroa. Alueelle on asennettu sade- ja sulamisvesiputkia ja pumppukaivoja. Yhdistyksen säännöt uusittiin v. 2015. Vuonna 2017 uusittiin saunarakennuksen katto, sauna maalattiin ja saunarakennukselle rakennettiin terassi. Halkovarasto hankittiin v. 2018. Pieniä kunnostustöitä on tehty vuosittain.
Puheenjohtajat 2010-luvulla
2010-2011 Kaija Mähönen
2012-2014 Kari Tarvainen
2015-2019 Juha Saastamoinen
2019-2020 Viljami Vaskonen
2021- Raimo Kalevi
Sihteerit 2010-luvulla
2010-2013 Thomas Rimmler
2014-2017 Mauri Mustonen (12.8.2017 asti)
2017-2018 Viljami Vaskonen (24.8.2017 alkaen)
2019- Lauri Merisaari
Tiedot kokosi vanhoista lehtikirjoituksista ja toimintakertomuksista Raimo
Kalevi, puheenjohtaja v. 2021